Lasten mielenterveyspalvelut avohoidossa

Lasten psykiatrisella poliklinikalla tutkimme ja hoidamme alle 13-vuotiaita lapsia, joilla on vakavia tunne-elämän ja käyttäytymisen häiriöitä, itsetuhoisuutta, syömishäiriöitä tai psykoottista oireilua. Työskentelemme tiiviissä yhteistyössä perheiden, perheneuvolan, Kuopion yliopistollisen sairaalan lastenpsykiatristen osastojen, sosiaalitoimen, koulun ja perusterveydenhoidon kanssa.

Lastenpsykiatriselle poliklinikalle hakeudutaan perusterveydenhuollosta saadulla lähetteellä.

Lastenpsykiatriaan tulleet lähetteet käsitellään moniammatillisessa tiimissä, jossa on mukana työntekijöitä lastenpsykiatrialta, perheneuvolasta, perhesosiaalityöstä sekä lapsiperheiden palveluohjaaja. Tavoitteena on mahdollistaa asiakkaan tarpeiden mukainen palvelun saanti. Kaikki tiimiin osallistujat ovat vaitiolovelvollisia. Linkkinä lomake, jolla voit kieltää jonkun tai joidenkin työryhmien osallistumisen asiasi käsittelyyn.

 

Asian käsittelykielto moniammatillisessa tiimissä

 

Nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut avohoidossa

Nuorisopsykiatrian poliklinikka tarjoaa avohoitoa 14–19-vuotiaille nuorille Iisalmen poliklinikalla ja Kiuruveden yksikössä. Tilanteita, jolloin tarvitaan nuorisopsykiatrista tutkimusta ja hoitoa ovat mm. itsetuhoisuus, psykoottisuus (kuulo- näköharhat, realiteettiotteen pettäminen) pitkittynyt masennusoireilu, ahdistuneisuus, toimintakykyä haittaavat jännittämisoireet. Lisäksi hoitoon hakeutumisen syynä voivat olla syömishäiriöt, pakko-oireet, vaikeammat käytösongelmat ja päihteiden käyttö sekä elämän kriisitilanteet.

Nuorisopsykiatrian poliklinikan hoito käynnistyy lähetteellä, jonka voi laatia lääkäri, kouluterveydenhoitaja, koulukuraattori, sosiaalityöntekijä tai psykologi.

Hoidon keskeisenä tavoitteena on mahdollistaa kasvu ja kehitys sekä ehkäistä elämästä syrjäytyminen. Nuoruusiän kehitystehtävien työstäminen on hoitosuhteen pohja. Kuntoutuksellinen työskentelyote on osa hoitoa, johon tarvitaan nuoren perhettä ja muuta verkostoa. Tavoitteet tarkentuvat hoitosuhteen aikana ja niitä voivat olla esimerkiksi sosiaalisten ja/tai muiden arjen taitojen opettelu sekä koulutuksellisten ja ammatillisten suunnitelmien etenemisessä tukeminen, itsenäinen selviytyminen.

Osastohoidot vakavissa, akuuteissa psyykkisissä tilanteissa ja vaativissa psyykkisen tilanteen tutkimuksissa ja hoidoissa toteutuvat lääkärin lähetteellä KYS:in Julkulan sairaalan nuorisopsykiatrisilla osastoilla (nuorisopsykiatrian akuuttiosasto 2740 ja tutkimus- ja hoito-osasto 2704). Osastojen yhteydessä toimii sairaalakoulu.

 

Tutkimusjakso

Kun nuoresta on tullut lähete, pyritään ensimmäinen aika tarjoamaan mahdollisimman pian lähetteestä tehdyn kiireellisyysarvion perusteella. Nuorisopsykiatrisella poliklinikalla käynnistyy lähetteen perusteella tutkimusjakso, joka sisältää 1-6 käyntiä oman nimetyn työntekijän luona. Tutkimusjaksoon sisältyy myös lääkärikäynti. Vanhempia tavataan useimmiten ainakin kertaalleen tutkimusjakson aikana; tarvittaessa myös muuta verkostoa, esim. koulun edustajia, sosiaalitoimi, sijaishuoltoyksikön vastuuhenkilöitä. Nuorten kanssa sovitaan tapauskohtaisesti, miten ollaan vanhempien tai muun verkoston kanssa yhteistyössä. Tutkimusjaksoon kuuluu tarvittaessa myös fyysisen terveydentilan tutkimukset, usein verikokeita, sydänfilmi ja tarvittavat erikoisalakonsultaatiot.

Tutkimuskäynneillä kootaan haastatellen ja eri lomakkeitakin tarvittaessa apuna käyttäen kuva nuoren tilanteesta ja oireilusta. Tutkimusjakson päätteeksi pidetään hoitoneuvottelu yhdessä nuoren ja tämän verkoston kanssa. Hoitoneuvottelussa käydään lävitse tutkimusjakson aikana tehdyt tutkimukset, havainnot ja sovitaan tarvittaessa jatkotutkimuksista (esim. psykologin tutkimukset, toimintakyvyn arvio, sosiaalityöntekijän arvio). Mikäli Nuorella ei ole tarvetta hoitosuhteeseen sovitaan tässä hoitoneuvottelussa hoidon päättämisestä ja/tai ohjataan jatkohoitoon esim. kouluterveydenhuoltoon.

 

Hoitojakso

Nuoren hoitojakson tarve on todettu tutkimusjaksolla tai nuori tulee hoitoon toisen organisaation lähettämänä. Nuoren hoitojakson aloittamisesta sovitaan moniammatillisessa tiimissä, jossa sovitaan nuorelle omatyöntekijä. Nuorten mielenterveyden häiriöiden hoidossa ensisijaisia hoitomuotoja ovat erilaiset psykososiaaliset ja psykoterapeuttiset hoidot. Nuoren hoitosuhteen tiiviys muotoutuu tarpeen mukaan joko tiiviinä kriisiterapiana, tiiviinä psykoterapiana tai harvajaksoisina tukikäynteinä. Hoitosuhteen pituus vaihtelee lyhyistä kriisihoidoista pitkiin psykoterapioihin. Hoidon tavoitteista, tiiviydestä ja tarvittavista toimenpiteistä sovitaan nuoren kanssa hoitosuunnitelmaneuvottelussa.

Hoito voi toteutua yksilökäynteinä, perhetapaamisina, verkostotyöskentelynä, neuropsykiatrisina valmennusjaksoina tai harvakseltaan tukikäynteinä. Hoitosuhteen pituus vaihtelee lyhyistä kriisihoidoista pitkiin psykoterapioihin. Hoitojaksoon voi tarvittaessa kuulua erikseen sovitut vanhempien käynnit. Hoitoneuvotteluiden tarve arvioidaan yksilöllisesti. Jokaisella hoidossa olevalla nuorella on nimetty hoitava lääkäri poliklinikalta. Lääkäritapaamiset sovitaan yksilöllisesti. Nuorta kuntouttavaan työotteeseen kuuluu myös tarpeen mukaiset verkostoneuvottelut ja yhteydenpito nuoren sosiaalisiin verkostoihin (esimerkiksi kouluun ja sosiaalitoimeen). Tarvittaessa hoitoon kuuluu lääkehoito.

Hoidon lopetusvaiheessa hoitosuunnitelmaneuvottelussa yhdessä nuoren kanssa sovitaan hoidon päättymisestä tai nuoren siirtymisestä jatkohoitoon muualle. Tarpeen mukaan siirrytään harvempaan seurantaan. Nuoren tarvitessa jatkohoitoa lähetteet ja muu tiedonsiirto varmennetaan. Erityisesti vaikeammista mielenterveydenhäiriöistä kärsivien nuorten kohdalla saattaen vaihtaminen on tärkeää. Nuoren hoito voi keskeytyä ennenaikaisesti nuoren lopettaessa hoitonsa itse tai jättämällä vastaanottoajat käyttämättä. Tällöin jatkotoimenpiteiden tarvetta käsitellään tiimissä. Päädyttäessä hoitojakson päättämiseen nuorelle lähetetään kirje, missä kerrotaan mahdollisuudesta hakeutua uudelleen hoitoon tai tieto siitä, minne hänen tulee jatkossa hakeutua hoitoa halutessaan.

 

Hoitosuunnitelman keskeisin sisältö

Hoitosuunnitelman laatii omatyöntekijä yhdessä nuoren kanssa. Tarvittaessa suunnitteluun voi osallistua hänen läheiset, yhteistyökumppanit ja lääkäri.

  • potilaan/perheen/muun verkoston/viranomaisten esittämät ongelmat
  • työntekijän/työryhmän arvioimat ongelmat

Tehdään sopimukset ja sovitaan käytännöt:

  • hoidon tavoitteet
  • tutkimukset, tiedonkeruu ja menetelmät
  • käyntien tiheys omalla työntekijällä, perumiset
  • perheen/muun verkoston kanssa tehtävä yhteistyö
  • hoitojakson kesto, väliarviot, lääkärikäynnit

 

Hoitosuhde

Hoitosuhde on nuoren ja hoitajan välinen ammatillinen ja luottamuksellinen vuorovaikutus- ja yhteistyösuhde. Hoitosuhteessa nuorella on mahdollisuus puhua itsestään, kokemuksistaan, elämästään ja tunteistaan. Tärkeää on nuoren kokemus ja käsitys hänen omasta tilanteestaan.

Hoitosuhteen tavoitteena on edistää nuoren sen hetkistä terveydentilaa, lisätä hyvinvointia sekä tietoisesti käynnistää pysähtynyt kehityksen kulku ja korjata vääristynyttä psyykkistä kehitystä. Hoitosuhteessa tuetaan nuorta selviytymään iänmukaisista kehitystehtävistä. Hoitaja on nuoren aktiivinen kuuntelija, joka antaa nuorella aikaa. Hän hakee ymmärrystä nuoren kokonaistilanteesta ja auttaa nuorta sen pohjalta. Hoitaja etsii nuoren vahvuuksia ja voimavaroja ja osittaa ne nuorelle.

Nuoren kokemukset ja niille antamat merkitykset muodostavat hoitosuhteen sisällön. Hoitaja auttaa nuorta ymmärtämään ja tulemaan toimeen omien tunteiden kanssa sekä sietämään ahdistusta. Nuori voi lisätä tietoisuutta itsestään, voimavaroistaan, ympäristöstään ja oppia sitä kautta käsittelemään turvallisesti tunteitaan sekä avautuvien mahdollisuuksien avulla edistää terveyttään.

 

Verkostotapaamiset

Tarpeen mukaan yhteistyö nuoren sosiaalisen verkoston ja yhteistyötahojen kanssa

Selvitetään:

  • verkoston käsitys nuoren tilanteesta ja näkemys nuoren avun tarpeesta
  • kunkin tahon mahdollisuus tukea nuorta
  • nuoren oma toive verkostolle ja sen tuelle
  • nuoren valmius sitoutua yhteistyöhön

Sovitaan:

  • yhteistyön tavoitteista
  • yhteistyön tavoista ja työnjaosta eri toimijoiden välillä
  • aikataulusta ja arvioinnista

 

Huoltajien tapaamiset

Huoltajien tapaamisen toteuttaa sosiaalityöntekijä ja tutkimusjakson aikana toteutuu noin 1-2 käyntiä. Huoltajien tapaamiset voivat jatkua sovitusti tutkimuskäyntien jälkeen ja niiden tarve sovitaan tilanteen mukaan.

tapaamisten keskeisin sisältö:

  • perheen vuorovaikutuksen tutkiminen, kontaktin synnyttäminen perheeseen
  • huoltajien käsitys nuoren ongelmista/tilanteesta
  • huoltajien käsitys nuoren ongelmiin vaikuttavista tekijöistä perheessä ja lähiympäristössä
  • huoltajien voimavarat ja mahdollisuudet tukea nuoren kehitystä ja kasvua
  • huoltajien arvio nuoren hoidon tarpeesta
  • Sosiaalityöntekijän tutkimus käsittää sosiaalisen tilanteen, sosiaalisen toimintakyvyn, hoidon- ja kuntoutuksen mahdollisuuksien oikea-aikaisuuden arvioinnin yhdessä nuoren, lähiverkoston ja hoitavien tahojen kanssa.
  • Sosiaalityöntekijä voi tarvittaessa ohjata, neuvoa, tukea potilasta suunnitelmiensa toteuttamisessa ja olla mukana hoito- ja kuntoutusprosesseissa.

 

Lääkärin vastaanotto

Nuori tapaa lääkärin tutkimus-/hoitojakson alkuvaiheessa, tarpeen mukaisesti sen kuluessa ja jakson päättyessä

Vastaanottojen keskeisin sisältö:

  • lääkäri ottaa kantaa hoitosuunnitelmaan
  • arvioi nuoren psyykkistä tilannetta
  • ottaa kantaa lääkitykseen
  • ohjaa tarvittaessa lisä-ja jatkotutkimuksiin
  • lääkäri laatii tarvittavat todistukset ja lausunnot

 

Psykologin tutkimus

Hoitojakson aikana nuorelle voidaan tehdä tarpeen mukaan psykologin tutkimus. Psykologi käyttää tutkimuksessaan kysymyksenasettelusta riippuen haastattelua, havainnointia, yleisesti hyväksyttyjä ja standardoituja psykologisia testejä sekä itsearviointilomakkeita.  Tutkimuksessa voidaan arvioida kognitiivista toimintakykyä, sen mahdollisia häiriöitä. Psykologin tutkimuksilla voidaan selvittää persoonallisuuden piirteitä, rakenteita, mielialaa ja todellisuudentajua sekä tapaa toimia vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa.

Psykologin tutkimus käsittää noin 5 tutkimuskäyntiä sekä henkilökohtaisen palautteen nuorelle. Tarvittaessa ja nuoren suostumuksella psykologi antaa myös vanhemmille tai viranomaisille palautteen tutkimustuloksista. Psykologin lausunto on kooste tehtyjen tutkimusten tuloksista.

 

Jos tarvitset kiireellistä apua, ota yhteyttä ympärivuorokauden palvelevaan ohjanta- ja neuvontapuhelimeen, puh. 040 761 4400.

 

Yhteystiedot Yhteystiedot

Lasten psykiatrinen poliklinikka
Iisalmen sairaala, 2. krs
Riistakatu 21, 74100 Iisalmi
puh. 040 489 4816

Nuorisopsykiatrinen poliklinikka
Iisalmen sairaala, 2. krs
Riistakatu 21, 74100 Iisalmi
puh. 040 489 4816

Avoinna
ma - to klo 8.00 - 15:30
pe klo 8.00 - 14:00

 

Linkkejä Linkkejä

 

 

 

--